skip to Main Content
Tutkiva Mieli

Tutkiva mieli

Aiemmassa lokikirjoituksessa: Etnografian “parhaat puolet”, käsiteltiin etnografisen ja antropologisen lähestymistavan vaatimia sitoumuksia. Tämä kirjoitus jatkaa teemaa etnografisen ja antropologisen lähestymistavan käyttämisen hyödyistä liiketoiminnalle.

Kulttuurin silmälasit

Kun lähestymistapoja ja menetelmiä hyödynnetään osittain, on hyödyntäjän tarpeen olla todella perillä käytetystä menetelmästä, jotta hän on pätevä arvioimaan, mitä osaa siitä voidaan käyttää kontekstinsa ulkopuolella, miten ja millä seurauksilla. Etnografian konteksti on laadullisen tutkimuksen perinne ja erityisesti kulttuuriantropologia, jonka näkökulmana ja ytimenä on kulttuuri.

Kulttuuri on ne silmälasit, joilla asioita väistämättä katsotaan, kun käytetään etnografisia menetelmiä eli esimerkiksi strukturoimatonta haastattelua tai osallistuvaa havainnointia. Kulttuuriseen kokonaisuuteen eli yhteisöön/ryhmään, tilanteeseen tai prosessiin, jossa ihmiset ovat jollain tavoin mukana, lähestymistapa on kokonaisvaltainen. Kulttuuri on nimenomaan oppivan ihmisen näkökulma.

Strukturoimaton haastattelu ei sinällään tarkoita välttämättä etnografiaa tai antropologiaa. Myös havainnointia voi olla monissa lähestymistavoissa. Siksi onkin keskeistä määritellä se perinne, jonka mukaisesti asioita selvitetään haastattelemalla ja/tai havainnoimalla. Näin voidaan ymmärtää tämän perinteen tai lähestymistavan mukaiset sitoumukset ja seuraukset.

Liike-elämässä kulttuurin konteksti helposti unohdetaan tai hylätään. Tilanteita, toimintoja ja prosesseja tulee tarkastella kulttuurisina ilmiöinä, joihin kuuluu tietyn yksilöllisen kokemuskertymän/historian omaavia oppivia ihmisiä. Tämä kokokemyskertymä määrittää henkilön tapaa arvottaa, havaita ja merkityksellistää asioita. Kyse on syvästä inhimillisestä prosessista, joka vaikuttaa myös siihen, miten henkilö työssään ajattelee ja toimii. Eri yksilöiden ajattelu- ja toimintatavat muodostavat kulttuurisen ympäristön, joka puolestaan edelleen vaikuttaa noihin yksilöihin ja muokkaa heitä.

Oppivan ihmisen näkökulma liiketoimintaan

Etnografisen menetelmän soveltaminen tarkoittaa siis kulttuurin ja oppivan ihmisen näkökulmaa, jolloin myös tavoitteet ja kysymykset asetetaan tässä näkökulmassa. Ihmisten välinen vuorovaikutus keskenään sekä (organisaation) ympäristön ja eri prosessien kanssa on tarkastelun keskiössä. Asetettujen kysymysten ja tavoitteiden tulee olla tässä tarkastelussa mielekkäitä ja mahdollisia. Ihmisten ja inhimillisen, oppivan, vuorovaikutteisen toiminnan suoraan muuntaminen liiketoiminnan tuloksiksi ei toimi. Näiden inhimillisten prosessien ominaisuuksien ja mallien seuraukset liiketoiminnalle on toki mahdollista hahmottaa asianmukaisessa analyysissa. Näissä kahdessa on ero.

Organisaatiot ovat inhimillisen toiminnan tuloksia. Kun ymmärtää tämän, pääsee kiinni toiminnan haasteisiin sen sijaan, että yrittää juntata asiat läpi paperilla unohtaen inhimillisen arvomaailman vaikutukset siihen, mitä ihmiset ajattelevat ja tekevät joka tapauksessa.

Kulttuuri on oivallinen näkökulma liike-elämässä, sillä se luonnehtii ja määrää kaikkea toimintaa, jossa ihminen on mukana. Siten tärkeää on myös ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä. Tuntuu, että usein unohdetaan ihmiset liian itsestäänselvänä, kaikkialla läsnäolevana, ubiikkina taustameluna. Puhutaan ylimmästä johdosta, keskijohdosta, asiantuntijoista, esimiehistä, alaisista ja niin edelleen, mikä sinällään on ihan loogista. Kuitenkin JOS näistä puhuttaessa unohdetaan, että johto on joukko ihmisiä siinä, missä alaisetkin, ja ne viestivät ja vuorovaikuttavat keskenään kuin ihmiset ylipäätään, niin hylätään yksi liiketoiminnan keskeisimmistä voimista: kulttuuri.   

Tiedosta ja hyödynnä

Kun olet niin sanotusti sisällä tutkimassasi kulttuurissa tai ympäristössä, tiedosta sisäpuolisuutesi ja tuon sisäpuolisuuden vaikutukset omaan ajatteluusi, asenteisiisi ja tulkintoihisi. Hyödynnä sisäpuolisuuttasi siinä, että olet perillä tietyistä asioista ja tiedät, miten jotkin asiat täällä toimivat. Sisäpuolisena osaat kysyä sellaisia kysymyksiä, joita ulkopuolinen ei osaa kysyä. Kysy siis se, mitä ulkopuolinen ei kysy.

Kun olet ulkopuolinen tutkimassasi kulttuurissa tai ympäristössä, ymmärrä tiedostaa ulkopuolisuutesi ja sen vaikutukset omaan lähestymistapaasi. Hyödynnä se, että olet ulkopuolinen ja kiinnität huomiosi asioihin, jotka sisäpuolisille ovat itsestäänselvyyksiä. Sinä osaat kysyä kysymyksiä, joita sisäpuoliset eivät tule ajatelleeksi. Sinä osaat avata työyhteisöön uuden näkökulman. Tee se.

Kulttuuri jyrää dokumentit

Etnografisten menetelmien soveltaminen edellyttää myös tutkivaa mieltä, mikä kuuluu toki moneen muuhunkin lähestymistapaan, mutta ei kaikkiin. Tutkiva mieli on avoin erilaisille tulkinnoille. Se suhtautuu uteliaasti tarkkaillen ympäristöönsä ja tahtoo selvittää asioita. Se ei ota asioita itsestäänselvyyksinä, vaan antaa mahdollisuuden erilaisille näkemyksille kuitenkin ennakko-oletukset tiedostaen. Tutkiva mieli ymmärtää myös sen, että työyhteisön tai osaston tai yrityksen kulttuuri ei ole monoliitti ja jaettu, vaikka siinä onkin tiettyjä jaettuja elementtejä. Sen sijaan yksilöillä on usein hämmentävän erilaisia tapoja havaita asioita niiden tulkinnasta ja arvottamisesta puhumattakaan.

Mitä valitset ja miksi valitset ei ole useinkaan suoran kysymyksen ja vastauksen asia. Vielä vähemmän sitä on tuon valinnan motivaation ja miksi-kysymyksen taustalla vaikuttavat tekijät. Siksi antropologia, etnografia ja kulttuuri näkökulmina lähtevät siitä, että on pyrittävä ihmisen elämän koettuun kokonaisuuteen, jotta voidaan ymmärtää yksilön toimintaa, toimintaa ohjaavia käsityksiä ja käsitysten taustalla olevia arvoja sekä arvojen synnyn prosessia. Siellä, missä dokumenteissa määritellään asioita ihmisille omaksuttaviksi, on hyvä tietää, että kirjattu ei ole yhtä kuin käytännössä toteutunut.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *